Kotipalvelut yhteiskunnallisena yrityksenä / Suomi

Lähtökohta: Kotipalveluita tarvitsevat useat eri ryhmät, usein esim. ikäihmiset ja lapsiperheet. Yhteiskunnallisena yrityksenä toteutettu kotipalvelu osallistuu samalla paikallistalouden ja -yhteisön aktivointiin, kun osa yrityksen voittovaroista palautetaan takaisin tukemaan lähiyhteisöjen toimintaa.

Toteutus: Toiminta on lähtenyt liikkeelle aktiivisesti toimivista asukasyhdistyksistä, jotka tuottivat vapaaehtoisvoimin erilaisia siivous- ja talonmiespalveluita. Edullisille palveluille oli kysyntää ja toiminta kasvoi. Työtä ei voinut enää tehdä vapaaehtoispohjalta, jolloin päädyttiin kehittelemään yhteinen yritys 13 asukasyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Jokainen omistajajäsen omistaa yhtä suuren osan yrityksestä eli 1/14. Yhteiskunnallinen yritys toimii paikallistalouden moottorina. Yrityksen voittovaroista noin puolet palautetaan asukasyhdistyksille (omistajille), jotka voivat käyttää varat toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yhdistykset tarjoavat erilaista aktivointia ja toimintaa alueidensa asukkaille.

Yritys oli haastatteluhetkellä pyörinyt vuoden ja toiminta oli vasta vakiintumassa. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa työllistettyä yritykseen myös pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia. Yrityksen omistajatahot muodostavat verkoston. Verkoston avulla hyvin moni alueen asukkaista voi kokea yrityksen ikään kuin omakseen. Aktiiviset asukasyhdistykset auttavat alueensa asukkaiden hyvinvoinnin tukemisessa. Hyvinvoivat asukkaat ovat tietenkin myös kaupungin etu.

Yritystoiminnan näkökulma: Yritystoiminta ja palvelut pyörivät täysin markkinaehtoisesti. Palveluiden hinta vaihtelee 30-41€ välillä, kotipalvelun hinta on edullisempi kuin kotisairaanhoidon. Siivouspalvelua on mahdollista ostaa myös kaupungin myöntämällä palvelusetelillä. Yhteiskunnallisen yrityksen kautta voidaan olla mukana ratkaisemassa erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ohjaamalla osa voitontuotosta niiden ratkaisemiseen. Jos yritystoiminta ja voiton tuottaminen sosiaali- ja terveysalalla arveluttaa, voi yhteiskunnallinen yrittäjyys olla vaihtoehto.